Mielettömästi onnea. Olla täällä taas!
Ylhässä yksinäisyydessäni olen totisesti sitä mieltä, että ihmisen paras on kaveri on ihminen itse.
Kuka muu kärsii yhtälailla, kuka muu on iloinen yhtä paljon, kuka muu on vilpittömästi kanssasi niissä tunteissa kokonaisvaltaisesti kuin sinä itse.
Tietenkin harmihduttavasti dialogia ei voi vääntää yhtä huolettomasti tahi vakavissaan. Aikas hankalaa on peilata kertomuksiaan ja kokemuksiaan itsensä kanssa.
Toisaalta, Turhasta kuitenkaan ei tarvitse jutella. Vaikka ehkä haluaisinkin. Mutten kuunnellakseni toisen egoilua tai jakaakseni omaani. Ihan vain Tasavertaisuudessa, ilman Ylenkatsetta keskustella. Olla hiljaa on myös kaunista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti