pe 22.syyskuuta

"Emme voi kertoa kellon tarkkuudella ystävyyden nimenomaista syntyhetkeä. Samoin kuin astian täyttyessä pisara pisaralta, vihdoin yksi pisara saa sen vuotamaan yli, samoin monien ystävällisten tekojen joukossa on viimein teko, joka saa sydämemme pakahtumaan."

James Boswell (1740-1795) on näin kirjoittanut ystävyyden alusta.

Tänään, eilen ja uskon, että huomennakin tunnen Erityistä kiitollisuutta Erityisesti kolmeen Eri ihmiseen. (Ihania sanoja, jotka aloittavat itsensä kolmella kirjaimella ee, är ja ii.)
Heitä kaikkia yhdistää kuvaus "Ystävä, joka on läsnä pyyteettömästi". Vaikka olen kuinka yrittänyt purkaa mitä tarkoitan, kun olen heille kiitollinen, niin en pysty siihen. En vain löydä sanoja.

Kahta heistä en ole vähään aikaan, yhtä useammin. Kaksi heistä on jo aika vanhoja ystäviä, yksi tuoreempi. Kahden kanssa olen puhunut puhelimessa enemmänkin, yhden kanssa vähemmän. Kaikkien kolmen kanssa Telepatia toimii. Kaikki kolme varmasti tulevat toimeen keskenään täydellisesti.

Olen ylpeä heistä, olen iloinen heistä, olen onnellinen heistä aivan yhtä lailla kuin itsestänikin. Olemme auttaneet toisiamme monissa asioissa, olemme saaneet toisemme nauramaan. He ovat avanneet silmäni, antaneet minulle uusia arvoja. Ensimmäistä kertaa elämässäni käsitin mitä elintärkeän ystävyyden kokeminen voi merkitä enkä kuitenkaan tuntenut itseäni orjuutetuksi tai sidotuksi tuon kokemuksen tähden. Ja vaikka olemme/olisimmekin erossa, en aina kaipaa heidän tosiasiallista läsnäoloaan. Tieto heistä riittää.

"Rakkaus on kaviaaria ja hääkakkua, mansikoita ja kermaa.
Rakkaus on samppanjaa.
Ystävyys on vastaleivottua leipää, tuoretta voita, maalaisjuustoa
ja kannullinen teetä kahdelle.
Elämästä selviytyäkseen kannattaisi tietenkin yhdistää nämä molemmat.
Mutta ystävyys on helpommin sulavaa."

(Pam Brown s.1928)