Ei ole mennyt päiväkään, kun kaikki on osoittautui oikeaksi -
tyttö soitti hänelle ja pyysi tulla käymään yöllä.
Tekemään tytölle kupit teetä ja kuuntelemaan hiljaa,
tytön alkaessa
luetella viimeisintä listaa kusipäistä, jotka ovat tallaneet hänen sydäntään.

Hän näkee tyttöä yökerhoissa, näkee tyttöä baareissa,
kattohuoneistojen jatko-juhlissa, tai tunkeutumassa ystävien autoihin.
Ja he puhuvat säästä sekä kuinka tyttö hukuttaa tuskansa juomaan
Ja hän nyökkää eikä ikinä uskalla kertoa tytölle mitä ajattelee.

Tyttö on kesät hänen vierellään
mutta talvet häntä ilman.
Ja tyttö itkee teehensä;
että on salaisesti yksinäinen.
Ja voi poikaa, mikä hän on mitään tekemään?

On hänelle selvää,
mutta tyttö ei näytä ikinä näkevän.

Että se ei ole kiinni niistä päivistä, jolloin kaikki osoittautui oikeaksi.
Ei, se on enemmänkin niistä hetkistä, jolloin tyttö soittaa hänelle yöllä.
Tekemään tytölle kuppeja teetä ja pesemään huolet pois tytön mielestä.
Ja hän vetää kivun pois hitaasti, laittaa tytön nukkumaan.

Hän sujauttaa tämän tiedon
heidän keskusteluihin.

Mutta tyttö ei ikinä näytä kuuntelevan,
tyttö ei ikinä näytä näkevän.